AJANKOHTAISIA
 

Koronapandemia on vaikuttanut meidän kaikkien elämään keväällä 2020

Kerro meille miten poikkeuksellinen kevät on vaikuttanut käsityöharrastukseesi tai työhösi käsityön parissa

Suomen käsityön museo, Taitoliitto ja Itä-Suomen Yliopisto keräävät yhteistyössä Museoviraston Elävän perinnön käsityöringin muiden toimijoiden kanssa koronakevään kuvia ja kertomuksia talteen. Vinkkaamalla omasta tekemisestäsi voit piristää muita ja samalla voimme taltioida nämä erityisajat tuleville sukupolville.

Käsillä tekeminen korona-aikana 2020 -verkkosivulla kerätään koronakevään herättämiä tuntoja vapaassa muodossa, olivat ne sitten päiväkirjamaisia merkintöjä, runoja, valokuvia, videoita tai ääniä. Meitä kiinnostavat kokemukset poikkeusajasta vauvasta vaariin. Kerro, mikä sytytti erityisesti tänä keväänä käsitöihin vai muuttuiko käsityön tekeminen jollakin tapaa. Millaisia merkityksiä käsin tekemisellä on ollut sinulle poikkeustilanteen aikana? Voit myös lukea sivustolla muiden kokemuksia käsitöistä koronan aikaan. 

Taltioimme nämä käsityön kannalta erityisajat myös tuleville sukupolville. Arkistoon tallennettavaa materiaalia voidaan myöhemmin hyödyntää esimerkiksi tutkimuksissa, julkaisuissa ja näyttelyissä.

Keräys toteutetaan yhteistyössä Taitoliiton, Itä-Suomen yliopiston ja Museoviraston Elävän perinnön käsityöringin kanssa.

Kevään teemana Karjala ja karjalaisuus Karjalan liiton 80-vuotisjuhlan merkeissä. Tilaisuudet on peruttu koronavirusepidemian vuoksi.

 

Tyyne-Kerttu Virkki ja karjalaisuus ti 17.3. klo 15-17

Luennoitsija FT Pirkko Sallinen-Gimpl

Karjalatalo, Sortavala-sali, Käpylänkuja 1, 00610 Helsinki

Karjalatalolle pääsee busseilla 52, 56, 57, 65, 69, 506, 848 ja raitiovaunulla 1 sekä junalla K ja I

Vapaa pääsy

 

I. K. Inhan tekstiilikokoelma Vienan Karjalasta ke 25.3. klo 18-20 

Luennoitsija KM Jenni Suomela

Matkallaan Vienan Karjalaan kesällä 1894, I. K. Inha keräsi huomattavan tekstiilikokoelman, joka on nykyään osa Kansallismuseon suomalais-ugrilaista kokoelmaa. Kokoelman kasvikuituisia tekstiilejä on tutkittu nyt materiaalitutkimuksen näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on ollut, mitä materiaaleja alueella on tuohon aikaan eri tekstiileissä käytetty - pellavaa, hamppua, nokkosta vai puuvillaa. Luennolla tutustutaan niin I. K. Inhan mielenkiintoiseen tutkimusmatkaan, tekstiilikokoelman aarteisiin kuin kasvikuituisten tekstiilien uusimpiin tutkimusmenetelmiin.

Rikhardinkadun kirjasto, luentosali Ture 1. krs, Rikhardinkatu 3, Helsinki, Vapaa pääsy

TUTUSTU

VIRKIN

KOTIIN

Vuoden 2020 käsityötekniikka on vuoleminen
Taitoliitto valitsee vuosittain vuoden käsityötekniikan

Taitoliitto valitsee Vuoden käsityötekniikan nyt neljännen kerran. Edellisten vuosien tekniikat makramee, kirjonta ja kudonta ovat olleet pehmeiden materiaalien käsityötekniikoita.

 

”Käsityö jo sanana meillä Suomessa aivan liian usein mielletään vain pehmeisiin materiaaleihin, lankoihin ja tekstiiliin. Haluamme kuitenkin muistuttaa, kuinka moninaista käsityötekniikoiden ja materiaalien kirjo on. Vuolutaito on perinteinen, arvokas käsityöosaamisen osa-alue ja meillä Suomessa on myös vahva puukkojen valmistuksen perinne,” sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.

 

”Puukon käyttötaito opittiin aiemmin luonnollisesti jo lapsena. Nykyään perinteinen vuolutaito on kuitenkin monella unohduksissa. Toivomme, että ihmiset innostuvat kokeilemaan ja opettamaan myös nuorille vuolemisen taitoa. Tekniikkaan ei tarvita kalliita työvälineitä tai materiaaleja. Hyvällä peruspuukolla ja metsästä löydetyllä puunpalalla pääsee alkuun, ja puun muokkautuminen omissa käsissä on ainutlaatuinen kokemus.”

Aineeton kulttuuriperintö

 

Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Vietämme joulua ja monia muita vuotuisia juhlia, kuorolaulu kiinnostaa kaikenikäisiä, maakunnilla on omat ruokareseptinsä ja lapasmallinsa.


Aineeton kulttuuriperintö yltää kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Näiden pohjalta voi syntyä esineitä, erilaisia esittäviä ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä.

 

Aineettomaan kulttuuriperintöön sisältyy ilmiöitä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvilta toiselle. Kulttuuriperintö on monimuotoista, ja se voi omaksua piirteitä niin naapurikylästä kuin maailman toiselta puoleltakin. Se saa voimansa yhteisöistä ja riippuu niistä, jotka siirtävät tietoa, taitoja ja tapoja eteenpäin. Yhteisöt itse määrittelevät elävän perintönsä arvon ja merkityksen.

Mitä elävää perintöä Suomesta löytyy? Sukella Elävän perinnön wikiluetteloon ja tule mukaan talkoisiin! Mukana jo 140 artikkelia yli 200 yhteisöltä. 

Tahtoa tarvitaan

ja Taitoa tarvitaan

-kirjat 

hintaan 10€ + postikulut

Tilaukset sähköpostitse: virkki-museum [at] kolumbus.fi

Tyyne-Kerttu Virkki -Säätiö ● Merikannontie 3 B 32,  00260 Helsinki ● Puh. 050-5202669 / Jarno Peltonen ● virkki-museum(at)kolumbus.fi ● www.virkkimuseo.com

  • c-facebook