Käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkki (1907–2000) perusti Virkki käsityömuseon 1977
ja sitä ylläpitämään Tyyne-Kerttu Virkki -Säätiön 1978.
Virkki käsityömuseo järjestää luentoja, tapahtumia ja tutustumiskäyntejä sekä säätiön
ylläpitämän Virkki kotimuseon esittelyjä.
Virkki käsityömuseon kokoelmat on siirretty Suomen käsityön museoon.
(www.craftmuseum.fi)
TUTUSTU
VIRKIN
KOTIIN
Vierailevat taitelijat
Ajankohtaista
Hyvissä käsissä 24.1.-22.3.2020
Designmuseo, Korkeanvuorenkatu 23, 00130 Helsinki
Näyttely syntyi, kun neljä nykymuotoilijaa kutsuttiin tutustumaan Suomen Käsityön Ystävien arkistoon. Designmuseon kokoelmiin kuuluva arkisto käsittää noin 6 500 mallitilkkua, vesiväriluonnosta ja kudonnaista. Tekstiilisuunnittelija Hanna-Kaisa Korolainen, muotisuunnittelija Henna Lampinen, keraamikko Matias Liimatainen sekä pelisuunnittelija Henri Tervapuro ovat luoneet arkiston pohjalta uusia teoksia ja tuotteita, joissa yhdistyvät perinteiset käsityötekniikat sekä teknologia.
Näyttelyn ovat kuratoineet Kieran Long ja Riikka Latva-Somppi.
Suomen Käsityön Ystävät on maamme vanhimpia designalan yrityksiä. Vuonna 1879 perustetun yhdistyksen alkuperäisenä tavoitteena oli kerätä kansanomaisia tekstiilejä, soveltaa niiden malleja uusiin käyttökohteisiin ja herättää henkiin unohdetut tekstiilitraditiot.
Taiteilija Ulla Pohjolan teoksia esillä Virkki kotimuseossa
Merikannontie 3 B 32, 00260 Helsinki
”Tutkin taiteessani luonnon ja ihmisen kiertokulkua. Syntymä, elämä ja kuolema ovat olleet jo kauan teosteni aiheita. Yhdistän teoksissani kirjontaa, viljelemiäni kasveja, luonnon materiaaleja, kirpputoriesineitä sekä tempera- ja öljymaalausta. Teoksissani ja niiden aiheissa voi kokea kaiken, mitä ihminen kantaa mukanaan tiedostaen tai tiedostamatta. Kätkeytyminen, suojautuminen, muuttuminen, elämän hetkellisyys, ihmisenä olemisen mysteeri ja näkymättömän selittämätön läsnäolo toistuvat teoksissani. Henkilökohtainen työskentelytapa tuo yksityiset tunteet ja kuvamaailman yhteiseksi kokemukseksi. Kädellä ja sydämellä on parhaimmillaan intuitiivinen yhteys ja vuorovaikutus: välitön kosketus materiaaleihin, läsnäoloon ja hiljentymiseen ovat tärkeitä.”
Teoksia on esillä opastusten yhteydessä toukokuun 2020 loppuun saakka.
Tahtoa tarvitaan
ja Taitoa tarvitaan
-kirjat
hintaan 10€ + postikulut
Tilaukset sähköpostitse: virkki-museum [at] kolumbus.fi
Vuoden 2020 käsityötekniikka on vuoleminen
Taitoliitto valitsee vuosittain vuoden käsityötekniikan
Taitoliitto valitsee Vuoden käsityötekniikan nyt neljännen kerran. Edellisten vuosien tekniikat makramee, kirjonta ja kudonta ovat olleet pehmeiden materiaalien käsityötekniikoita.
”Käsityö jo sanana meillä Suomessa aivan liian usein mielletään vain pehmeisiin materiaaleihin, lankoihin ja tekstiiliin. Haluamme kuitenkin muistuttaa, kuinka moninaista käsityötekniikoiden ja materiaalien kirjo on. Vuolutaito on perinteinen, arvokas käsityöosaamisen osa-alue ja meillä Suomessa on myös vahva puukkojen valmistuksen perinne,” sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen.
”Puukon käyttötaito opittiin aiemmin luonnollisesti jo lapsena. Nykyään perinteinen vuolutaito on kuitenkin monella unohduksissa. Toivomme, että ihmiset innostuvat kokeilemaan ja opettamaan myös nuorille vuolemisen taitoa. Tekniikkaan ei tarvita kalliita työvälineitä tai materiaaleja. Hyvällä peruspuukolla ja metsästä löydetyllä puunpalalla pääsee alkuun, ja puun muokkautuminen omissa käsissä on ainutlaatuinen kokemus.”
Ulla-Maija Wikman
Syys- ja talvikauden vieraileva taiteilija Virkki kotimuseossa.
Teos "Kaipuu", 2018 on maalattu reaktiivivärein viskoosilangoille ja on nähtävillä Virkin kodissa maaliskuun loppuun 2020 saakka.
Aineeton kulttuuriperintö
Aineeton kulttuuriperintö on elävää perinnettä, joka on läsnä ihmisten arjessa. Vietämme joulua ja monia muita vuotuisia juhlia, kuorolaulu kiinnostaa kaikenikäisiä, maakunnilla on omat ruokareseptinsä ja lapasmallinsa.
Aineeton kulttuuriperintö yltää kaikkialle ihmisen toiminnan muotoihin. Se voi olla esimerkiksi suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja tai luontoa ja maailmankaikkeutta koskevia tietoja, taitoja ja käytäntöjä. Näiden pohjalta voi syntyä esineitä, erilaisia esittäviä ilmaisun muotoja tai vaikkapa ruokia ja leikkejä.
Aineettomaan kulttuuriperintöön sisältyy ilmiöitä, jotka elävinä ja muuntuvina säilyvät sukupolvilta toiselle. Kulttuuriperintö on monimuotoista, ja se voi omaksua piirteitä niin naapurikylästä kuin maailman toiselta puoleltakin. Se saa voimansa yhteisöistä ja riippuu niistä, jotka siirtävät tietoa, taitoja ja tapoja eteenpäin. Yhteisöt itse määrittelevät elävän perintönsä arvon ja merkityksen.
Mitä elävää perintöä Suomesta löytyy? Sukella Elävän perinnön wikiluetteloon ja tule mukaan talkoisiin! Mukana jo 140 artikkelia yli 200 yhteisöltä.
Taiteilija Ulla Pohjola
Tyyne-Kerttu Virkki -Säätiö ● Merikannontie 3 B 32, 00260 Helsinki ● Puh. 050-5202669 / Jarno Peltonen ● virkki-museum(at)kolumbus.fi ●