Opastukset Virkin kotiin

 

Esittelyt ryhmille sopimuksen mukaan

 

Tiedustelut sähköpostilla
virkki-museum (at) kolumbus.fi

 

PÄÄSYMAKSU

5€/hlö (enintään 20 h ryhmä), opastus ryhmille 60€

 

 

Värien ja muotojen harmoniaa

 

Merikannontie 3 B 32
00260 Helsinki

 

Käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkin koti heijastaa 1940–1960-lukujen sisustusihanteita. Tyyne-Kerttu Virkki asui suuren osan elämästään arkkitehti Elsi Borgin suunnittelemassa kerrostalossa, Merikannontie 3:ssa. Virkki muutti vastavalmistuneeseen taloon 1952 ja asui siinä kuolemaansa saakka. Elämässään ja työssään Virkki puhui arjen kauneuden puolesta. Hän jätti perinnökseen kotinsa, joka antaa kuvan 1940-luvun lopun ja 1950-luvun alun sisustusihanteista, ajasta, jolloin esineympäristömme estetiikka alkoi kiinnostaa yhä laajemmin.

 

Virkin kodissa näkyy voimistuvan modernismin henkinen, taideteollisen suunnittelun arvostus. Sodanjälkeisen jälleenrakentamisen ja kaupungistumisen myötä luotiin uutta tarkoituksenmukaista ja esteettisesti kestävää asuinmiljöötä. Sisustusperiaatteena oli yksittäisten huonekalujen käyttö aiempien raskaiden kalustokokonaisuuksien sijaan.

 

Virkin hankkimia huonekaluja suunnittelivat mm. Aili Kalske, Lasse Ollinkari, Lilli Kolmijoki-Halonen, Mirja Milén-Panula ja Werner West. Valaisinsuunnittelijoista on mainittava Paavo Tynellin lisäksi Tapio Wirkkala. Kotiin hankittua taidekeramiikkaa edustavat Rut Brykin, Toini Muonan ja Raija Tuumin työt, tekstiilitaiteilijoita mm. Maija Kansanen ja Margaretha Ahlstedt-Willandt. 

 

Virkin koti esiteltiin Omin käsin -lehdessä 1957 artikkelissa ”Virkanainen sisustaa kodin”. Artikkeli kertoo, kuinka ”leimaa antavana piirteenä on värien, muotojen ja eri tyylisuuntien sulautuminen harmoniseksi kokonaisuudeksi. Vaikka sisutuksessa on suoriuduttu harvoilla huonekaluilla, ne palvelevat sitä tarkoituksenmukaisemmin kodin haltijaa. Ilmavuuden tuntua ei ole unohdettu, ei liioin kaihdettu asettamasta kaikkein uudenaikaisinta arvokkaan esineistön vierelle”.

 

Arkkitehti Elsi Borgin suunnittelema rakennus noudattaa 1940-luvun lopun suuntausta. Sille on ominaista pehmeys ja sopusuhtainen mittakaava. Asuntojen suunnittelussa korostuu selkeys ja toimivuus. Asunto on pienestä neliömäärästään (80 m2) huolimatta avara, ja säännöstelyn sekä pulan aikaan suorastaan ylellinen.