Ajankohtaisia käsityö- ja tekstiilialan teemoja käsittelevä, käsityöneuvos Tyyne-Kerttu Virkin muistoseminaari järjestettiin 20. kerran Kertun päivänä 17.3.2023 Päivälehden museossa otsikolla Kohti kestävää kehitystä – tekstiilin tarina uudistuu. Seminaari jatkoi edellisen seminaarin (2020) teemaa ja kiinnitti huomiota tekstiiliteollisuuden, vaatesuunnittelun ja muodin sekä niiden kuluttamisen vastuullisuuteen, kuten ympäristöystävällisempien materiaalien kehittämiseen, tekstiilijätteen vähentämiseen ja tekstiilien uudelleenkäytön mahdollisuuksiin. Tyyne-Kerttu Virkin päätoimittama Omin Käsin –lehti käsitteli osin samanlaisia aiheita 1940-luvulla tekstiilisäännöstelyn aikana, jolloin lehden käsityöohjeet perustuivat säästäväiseen materiaalin käyttöön, vanhojen materiaalien hyödyntämiseen, tai korvikemateriaaleihin. Nyt samat tarpeet ovat tulleet ajankohtaisiksi toisenlaisista syistä.

​

Seminaarin puheenvuoroissa esille tulivat tavoitteet systeemisestä muutoksesta kohti kiertotaloutta jo kehitteillä ja toiminnassa oleviin kestävämmän kehityksen ratkaisuihin. Esitykset käsittelivät sekä toimialan näkymiä, että kuluttajan vaikutusmahdollisuuksia muutoksessa kohti kestävää kehitystä. Ensimmäisen esityksen piti Suomen Tekstiili ja Muoti ry:n toimitusjohtaja Marja-Liisa Niinikoski, joka kertoi suomalaisen tekstiili- ja muotialan kasvumahdollisuuksista nimenomaan kestävämmän kehityksen ratkaisuissa. Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun vastuullisen liiketoiminnan professori Minna Halme kiinnitti puheenvuorossaan huomiota siihen, että kiertotaloudessa kaikki ratkaisut eivät ole yhtä ekologisia. Puhujat kävivätkin hyvää dialogia aiheesta.

​

Suomessa on tehty viimeisen kymmenen vuoden aikana useampia tekstiilikuituinnovaatioita ja viime seminaarin jälkeen alalla on tapahtunut paljon edistystä: Aalto-yliopisto on liittynyt Ioncell Oy:n perustajaosakkaaksi, Infinited Fiber perustaa parhaillaan tehdasta Kemiin ja Spinnovan tehdas valmistui Jyväskylään loppuvuodesta 2022. Näistä Ioncell esiteltiin vuoden 2020 seminaarissa. Tässä seminaarissa materiaaliaiheesta oli puhumassa FluffStuff Oy:n strategisti Tea Auramo, joka kertoi osmankäämin mahdollisuuksista untuvan ja polyesterin korvaajana tekstiiliteollisuudessa. Materiaalina osmankäämi ei ole uusi, vaan sitä on käytetty tyynyjen täytteenä jo sata vuotta sitten. FluffStuff Oy:n visiona on korvata 80% untuvasta ja polyesterista ekologisella ja eettisellä osmankäämillä, jota voidaan alkaa viljellä kosteikkoalueilla.

​

Ympäristöystävällisempien materiaalien kehittämisen lisäksi on edistettävä tekstiilijätteen vähentämistä ja uudelleenkäyttöä. Paimion poistotekstiilien kiertotalouslaitos aloitti toimintansa loppuvuodesta 2021 ja tekstiilijätteen erilliskeräys tuli pakolliseksi kuluvan vuoden alussa.  Kuluttajapoistotekstiilin kierrätysprosessista seminaarissa oli kertomassa poistotekstiiliasiantuntija Anna Garton Lounais-Suomen Jätehuollosta.

​

Vaatesuunnittelijan näkökulman poistotekstiileihin ja leikkuujätteeseen esitteli puheenvuorossaan muotoilija Katariina Rainio, joka oli ottanut ne opinnäytetyönsä Rainbow hunt lähtökohdaksi ja hyödyntänyt materiaaleja punomalla. Rainio on valmistunut LAB ammattikorkeakoulun puettavan muotoilun koulutusohjelmasta 2022.

​

Tekstiilisuunnittelija Minttu Wikbergin aiheena oli visible mending (suom. näkyvä paikkaus), jossa ajatuksena on vaatteen korjaaminen näkyvästi, elämän merkkejä vaalien. Parsimalla rikkimennyt vaate annetaan arvostusta materiaalille, kädentaidoille kuten myös vaatteen alkuperäisille tekijöille ja ympäristölle.  

​

Seminaarissa oli esillä näytteitä kahden viimeisen puhujan töistä, kuten myös Jokipiin Pellavan Lounais-Suomen Jätehuollon poistotekstiilikuidusta osin kudottu pyyhe ja Aija Lundahlin Woven waste –projektin  hukkakankaita. Seminaariin osallistui noin viisikymmentä henkilöä, ja yleisö oli kommentoi puheenvuoroja ja kiitteli ohjelmaa mielenkiintoiseksi.

​

Tyyne-Kerttu Virkki-säätiö jatkaa sovelletusti ohjelmissaan "Kestävä kehitys" - teemaa.

​

Suomen tekstiili ja muoti ry

FinixAalto

FluffStuff Oy

Lounais-Suomen Jätehuolto

Katariina Rainio

Minttu Wikberg

​

​